"Enemmän pommeja täysillä yläkulmiin": Mustekalan otteluraportti

10.6.2016




FC Peltirumpu – IPS 2-0 (0-0)

Jos luulitte, että Castle Black (tv-sarjasta Game of Thrones) on vaikea vallata, niin tulkaapa kokeilemaan Castle Lehtomäkeä. Tätä linnaketta vartioivat vihreät miehet, jotka tosin saamiemme tietojen mukaan, eivät ole mitään siveyslupauksia lupailleet.

Muureja murtamaan oli saapunut tällä kertaa IPS Imatralta. Imatralaisen jalkapallon tila oli hienoinen kysymysmerkki. Englantilaisen Paul Waitesin suuruuden (lue: hulluuden) päivät IPS:n paikallisvastustajassa PaSa:ssa saivat jopa Imatran Inkerin pyörtymään, kun vahvistuksia saapui sumujen saarelta oikein urakalla. Onko imatralaisten verinen vastakkainasettelu sitten rauhoittunut, siitä ei ole tietoa, mutta hyvinhän IPS:llä näyttää menevän, kun pelaavat Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Kaakon Kolmosessa.

1. Puoliaika

Ottelu pelattiin tuulisessa säässä, ja niin oli Rummunkin peli tuuliajolla ensimmäiset 10 minuuttia. IPS hallitsi alkua Yabets Elorannan pyörittäessä peliä. Rummun fanit saivat huokaista helpotuksesta, kun peliryhmitys paljasti Elorannan pelipaikaksi oikean pakin, eikä esim. piilokärki. Taitava kaveri.

Rumpu alkoi heräilemään Käpylän Gattuson, Jukka Kujalan ottaessa keskikenttää haltuun huutaen ja aktiivisesti pelaten. Toni Marttila teki messimäisen nousun boksin sisään ajautuen vasemmalle, kunnes huomasi, että yhtäläisyydet Messiin loppuvat vasemman jalan olemattomuuteen. Ei laukausta.

IPS pelasi tiiviisti ja sai Rummun avaamaan pitemmillä palloilla, jotka kuitenkin löysivät kohtuu tarkasti oman pelaajan tuulesta huolimatta. Yksi näistä pitkistä oli J-P Laherron nopea ja rohkea puolenvaihto laidalta nousevalle Jarkko Iiskolalle, jonka keskitys löysi maalin edestä Joona Raatikaisen. Veto kilpistyi IPS-toppareihin.

Ensimmäisen puoliskon paras paikka tuli IPS:n Jani Jokelalle. Hyvin ajoitettu syöttö ja Jokelan loistava haltuunotto suoraan vauhtiin petasivat hyökkääjälle 1vs 1 maalivahti Miska Ekiä vastaan. Hätä ei ollut tämän näköinen, vaan Ek heitti daviddegeamaisen jalkatorjunnan ja 0-0 tauolle.

Rummun peli tökki ja fanit olivat huolissaan, ymmällään: ”Onko tämä meidän Rumpumme?” Päänsärkyä lisäsi kovaäänisistä alkanut Kaija Koon musiikki.

2. puoliaika

Toisella puoliskolla Rumpu onnistui saamaan paljon vaarallisempia paikkoja kuin ensimmäisellä. Toni Marttilalle siunaantui muutama paikka nopeista avauksista, mutta ruuti oli märkää. Keskikenttää saatiin paremmin mukaan ja IPS:n puolustuksesta alkoi löytymään rakoja.

Avausmaalia saatiin odottaa 67 minuuttia. Raatikainen antoi maalivahdin kannalta äärimmäisen v###umaisen kierrepallon takatolpalle, josta pallo singahtikin pelaajamayhemiin, ja lopulta maalintekijä Jumalan armosta, Toni Marttila teki (vasurilla!) yhden uransa räkäisimmistä maaleista. 1- 0 Rummulle.

Tämän jälkeen Rummun peli vapautui. Puolivaarallisia tilanteita tuli vähän väliä. IPS sen sijaan ei näyttänyt reagoivan juuri mitenkään, prässi oli olematonta. Lisäksi hyökkäysaikeille ei tehnyt hyvää, kun Jokela ja Saku Kontunen otettiin vaihtoon (voi olla, että vaihdot tehtiin jo ennen maalia, en ole varma). Vasta 80 min jälkeen IPS laittoi lisää ukkoa kärkeen. Taisi pojilla olla tasapeli mielessä Kouvolaan tullessa?

Loppuminuuteilla Rumpu tyylitteli 2-0 loppulukemat. Niko Hermusen oikea-aikainen siirto Heikki Pulkkiselle, joka syötti epäitsekkäästi maalin eteen Niko Harjulalle, jonka oli helppo namutella tyhjiin. Vastaavanlaisia tulee nähtyä argentiinalais-brasilialais-uruguaylaiselta tridenteltä. Ja nyt siis kaakon kolmosessa. Ei paha.

Rummulle siis täydet kolme pistettä jokseenkin värittömällä esityksellä. IPS tosin oli vielä värittömämpi. Rummun parhaimmistoa olivat keskikentän Kujala ja toisella puoliajalla roolia ottanut Heikki ”Hessu” Pulkkinen, joka tunnetaan vastustajien piireissä hieman vähemmän leppoisella kutsumanimellä: T-1000. Lisäksi Miska Ekin läpiajotorjunta tulee nostaa esille. Peli olisi voinut olla todella vaikea 0-1 tilanteessa. Puolustus joutui avaamaan peliä IPS:n vetäytyessä, ja tässä kohtuullinen onnistuminen. Hyökkäyksessä oli hieman tukkoista valtavaan potentiaaliin nähden, mutta eiköhän se siitä. Ultrat lähettivät myös vaatimuksensa/terveisensä: ”Enemmän pommeja täysillä yläkulmiin”

Näin päättyi syksyisen lämmin kesäilta. Seuraavaksi Rumpu kohtaa…jonkun. Aivan sama, kolme pistettä tulee.

Teksti: ”Mustekala”